Aamulla heräsimme hieman ennen kellonsoittoa, joka olisi ollut 6.45. Aamupalan jälkeen alkoi viimeinen ajomatka Uumajasta Viitasaarelle, jolla saimme kulumaan 9,5 tuntia. Pääsimme erinäisten liikennehankaluuksien kautta perille noin 18.30.

Ilmastoinnista oli hyötyä, sillä loppumatkasta ulkolämpötila kohosi paikoin 32 asteeseen.

Yhteenvetona matkasta voisi todeta, että teltta olisi ollut hyvä matkakumppani, ja että turha ylimääräinen suunnittelu on hyvä jättää pois; spontaani ajelu pitkin poikin on ihan jees :) Kylmälaukustakaan ei olisi ollut haittaa. Auton penkillä ei aikuinen ihminen oikeastaan voi nukkua, joten sitä emme päätoimiseksi yöpaikaksi suosittele. Pitkin Norjaa ja Ruotsia on paljon leirintäalueita ja mökkikyliä, joista kannattaa kysellä tilaa ja hintoja. Koska matkamme oli parhaaseen turistiaikaan, pettymyksiinkin kannattaa varautua. Hyvin harvassa leirinnässä oli tilaa. Lisäksi harva leirintäalue hyväksyy muovirahaa, eli cash talks. Kielitaitokaan ei leirinnöissä omistajilla/työntekijöillä välttämättä ole kummoinen, joten perusfraasit on hyvä osata näissä maissa ainakin ruotsiksi.

Kilometrejä karttui viikon reissun aikana 3600 ja kunhan tästä ponkaisemme vielä kotiin Vantaalle, kilometrejä on kasassa 4000, ja tähän päälle aikaa vievät lauttamatkat Naantali-Kapellskär sekä Helsingör-Helsingborg. Totaalikustannuksista ei ole harmainta aavistusta vielä, antaa Visa-laskujen yllättää! Lisäksi jännityksellä odotamme, tuleeko Norjan automaattisista tietulleista maksulappuja kotiin.

Avioliittomme kesti tämän reissun tappeluitta, mutta paperikartoilla ei ole tälle matkalle asiaa.

Aamulla nukuimme pitkään ja nautimme auringosta ennen lähtöä eteenpäin. Vaikka sänkynä toimikin heteka, saimme molemmat nukuttua 12 tuntia. Ruotsin puhuminen heti aamulla ei ollut ollenkaan vaikeaa, saimme asiamme läpi omistajalle. Outoa...

Jonkun matkaa ajettuamme huomasimme tien poskessa plakaatin ”E4 is boring, go to the Coastal Road”, eli menimme sitten pitkin Kustvägeniä, jonka maisemissa ei todellakaan ollut valittamista. Paljon hauskempi tie kuin moottoritie! Tie tosin oli aika kuoppainen ja kapea, mutta se sallittakoon. Välillä vastaan tuli jopa kapeaa soratietä ja vastaantulijoiden kanssa sai olla tarkkana. Tieltä harhaan ajettuamme päädyimme jonkinlaiseen satamaan, jossa otimme muutaman kuvan ja katselimme tiirojen pesintää. Meri oli lähes tyyni, ja aurinko paistoi. Jouduimme kuitenkin poistumaan paikalta, koska yksi tiiroista oli sitä mieltä, että olimme liian lähellä sen etäällä olevaa pesintäluotoa, ja olimme saada kakkakasoja niskaamme.

Lähdimme pikku hiljaa lähestymään taas suurempia teitä ja parin tunnin ajelun jälkeen pysähdyimme levikkeelle lounastamaan. Retkikaasupoltin pelasi edelleen, ja makaronit saatiin keitettyä. Levikkeellä ollut toinen pariskunta (ruotsalaisia) oli liikkeellä matkailuautolla, ja meidät nähtyään he siirtyivät meistä etäämmälle autollaan – ties vaikka olisivat saaneet huonoja vaikutteita. Syötyämme jatkoimme taas ajamista ja tylsää moottoritietä ja siihen verrattavia teitä.

Seuraava stoppi tehtiin tankkauksen muodossa Uumajassa, johon myös jäimme yöksi. Tankki riitti 895 km, mikä oli autollamme tähänastinen ennätys. Umeå-joen varrella kahvikin maistui paremmalta kuin perushuoltoasemalla. Koska vieressä näkyi Scandic-hotelli, ja kello oli jo viisi, päätimme käydä kysymässä, löytyykö tilaa ja mihin hintaan. Hinta 882 SEK sopi meille, joten saimme tästä itsellemme yöpaikan. Käyskentelimme vielä Uumajan keskustassa ja kävimme syömässä tuhlaten loput Ruotsin kruunut ja palasimme hotellille saunomaan. Näköalasauna 14. kerroksessa oli varustettu löylykipolla ja läheinen rentoutumisalue kattoi näköalallaan koko keskustan ja joen. Ketään muita ei saunominen ilmeisesti kiinnostanut, joten saunassa sai olla rauhassa ja kiskoa vettä kiukaalle aivan vapaasti.

Huomenna olisi tarkoitus ajaa Viitasaarelle, raskas ja helteinen päivä on siis edessä, joten painuimme peiton alle hyvissä ajoin keräämään voimia. Ajamista tiedossa näin ollen noin 750 km.

Huonosti nukutun yön jälkeen lähdimme navigaattorin ohjeistamana kohti Torniota. Matkaa vain noin 1400 km... Ensimmäinen välietappi oli Löten Norjan puolella, seuraava Malung Ruotsin puolella, jossa nautimme hernekeittolounaan. Matkalieden turvatarran palaminen nostatti hienoisen paniikin, luulimme että alustana käytetty puinen pöytä on tulessa. Tästä matka jatkui Moran ja Falunin kautta kohti rannikkoa, josta nousisimme sitten Tornioon.

Reitti Norjan puolelta Ruotsiin oli mahtava ajokokemus, paljon pieniä mutkaisia teitä, joissa on rajoitus 80 km/h, ja paljon haastetta mutkien selvittämisessä :)

Illalla alkoi taas se perinteeksi muodostunut yösijan etsintä. Kävimme läpi muutaman hotellin sekä mökkikylän, mutta meitä ei onnistanut. Ainoa paikka, jossa olisi ollut tilaa, oli Best Western-hotelli Söderhamnissa, huoneen hinta muikeat 1350 SEK / vrk. Tähän emme tyytyneet, joten jatkoimme matkaa ruokailun jälkeen. Myöskään aiemmin läpikäyty Gävle Uppsalan pohjoispuolella ei tarjonnut meille majoitusta.

Viimein löysimme paikan, jossa oli meille tilaa. Hintaa vain 100 SEK / hlö. Majoitus oli lähellä Iggesundin kylää. Paikka oli kirkkoaktiivien ylläpitämä, muttei kuitenkaan uskonnollinen. Paikan omistaja järjesti ystävällisesti meille tilaa tiivistämällä pari työmiestä samaan huoneeseen. Korttimaksu ei ollut mahdollinen, joten kävimme eksymässä Iggesundin keskustassa noin 5 km päässä. Löytyi se pankkiautomaatti sitten kuitenkin.

 

Aamulla lähdimme huoneen luovutuksen jälkeen ajamaan Helsingörin lauttasatamaan, matka noin 50 km. Lauttalippu Helsingöristä Helsingborgiin maksoi auto+2 hlöä DKK 310. Salmen ylitys sujui nopeasti, sillä matkaa oli vain vajaa 6 km. Helsingborgista jatkoimme kohti Osloa (päätimme ottaa pienen lisäkierroksen matkaamme).

Matkan varrella maksoimme kaksi tietullia, molemmat á 20 NOK (noin 2,50 EUR). Kävimme myös katsomassa norjalaisten Tallinnaa, Svinesundin ostosaluetta, jossa oli paljon suuria marketteja tehtaanmyymälöitä, joiden hinnat olivat muka-edullisia. Sieltä tarttui mukaan pillimehua ja karkkia :) Kahvittelun jälkeen matka jatkui.

Osloon saavuimme alkuillasta, ja pistäydyimme jaloittelemassa Vigelandsparkenissa keskustan lähellä. Tässä puistossa on hedelmällisyyttä kuvaavia patsaita ja suuri puistoalue virkistyskäyttöön. Muutaman kuvan otettuamme lähdimme vielä jatkamaan pohjoiseen lähestyen Ruotsin rajaa.

Illalla emme löytäneet paikkaa, jossa yöpyä, joten jäimme levikkeelle parkkiin Stagenin alueelle. Maisemissa ei ollut valittamisen varaa, levike sijaitsi järven rannalla. Kokkailujen jälkeen pääsimme viimein nukkumaan vielä saman vuorokauden puolella.

Päivän saldo: 10 tuntia ajoa ja 785 km.

 Aamulla saimme nukuttua hieman pidempään kuin aiempina aamuina. Pikaisen aamupalan (2 näkkäriä ja lämmennyttä vettä) jälkeen lähdimme tsekkaamaan nähtävyyksiä. Ensimmäisenä kuitenkin päädyimme syömään vähän lisää läheiseen McDonald'siin.

Nähtävyyksistä ensimmäisenä tuli vastaan Musta Timantti – Kuninkaallinen kirjasto (Kgl Bibliotek – Den Sorte Diamant). Siellä olleisiin näyttelyihin olisi ollut pääsymaksu DKK 40 / hlö, mutta löysimme hotellin aulasta ilmaislippuja. Rakennus vaikutti suuremmalta yleisölle kuin mitä se oikeasti oli. Näyttelyinä Seven (sumeita valokuvia maasta karkotetuista naisista), kirjaston toiminnasta kertova näyttely sekä eri sarjakuvapiirtäjien näkemyksiä politiikan henkilöistä (joista yllättäen emme tiedä juuri mitään kun kyse on vain tanskalaisista henkilöistä).

Ennen kirjastoa eksyimme vahingossa Christiansborgin alueelle, josta ei päässytkään kirjastoon suoraan. Lisää kävelyä...

Tästä lähdimme jatkamaan Amalienborg Slotiin, jossa kuningatar pitää majaansa. Tänään Margarethe ei ollut paikalla, koska salossa ei ollut lippua. Silti näimme vilauksen vartijoiden tepastelua linnan pihalla. Kieltämättä tämä paikka oli aika laimea, kun on käynyt aiemmalla reissulla Wienin Schönbrunnissa...

Linnan vierestä bongasimme Marmorikirkon (Frederiks Kirke), jonka sisällä kävimme ihmettelemässä kattomaalauksia ja suuruudenhulluutta. Kupoliin emme jaksaneet kiivetä, se olisi maksanut DKK 25 / hlö.

Lähdimme tässä vaiheessa takaisin hotellimme suuntaan. Matkan varrella kävimme ensin Guinness World Records-museossa ja tämän perään Ripley's-museossa (yhteislippu DKK 145 / hlö). Näiden kahden museon välissä tungimme itseemme lisää roskaruokaa.

Lopulta päädyimme samaan kahvipaikkaan kuin eilenkin, ja Americano piristi kummasti. Sadekuuron saattelemana lähdimme hotellille, matkan varrella ostimme hieman iltapalaa.

Huomenna on lähtö pois Tanskasta, suuntaamme seuraavaksi varmaankin Göteborgiin. Ensin ainakin ylitämme salmen lautalla Helsingöristä Helsingborgiin.

Seuraavan kerran kuulumisia vasta matkan jälkeen, sillä hotellin ilmainen nettiyhteys ei valitettavasti kanna Ruotsin puolelle :)